You shook me all night long

Hei vaan hei

Aaaa flunssaa pukkaa eikä ole ensinkään lystiä. Kotimieheksi jäin tänään, toivoen että tämä alkava räkäisyys menisi ohi. Huomenna on toinen perhevalmennuskokoontuminen ja kun aiheena on vielä synnytys, olisi todella mainiota jos sinne pääsisi. Ja lauantaina olisi tutustuminen synnärille, sinne ainakin on päästävä.

Masussa voidaan mainiosti, flunssa ei vissiin ole ehtinyt sinne asti kun ovat niin reippaasti jaksaneet myllätä koko päivän. Viime viikolla oli taas käynti äippäpolilla rakenneultran merkeissä. Painoa oli kertynyt naperoille jo huimat 310g ja 315g ja mitään poikkeavaa ei löytynyt. Tästä johtuen saimme "vapautuksen" eli nyt käymme kerran kuussa tarkastuksessa sen sijaan että ravaisimme siellä kahden viikon välillä. Sukupuolta emme tahtoneet tietää, ja kumpikin kyllä pitikin kintut supussa joten ei pelkoa ollut paljastuksista. Hassulta tuntui kyllä nähdä ne taas "pitkästä" aikaa, kovin olivat saaneet jo lihaa luiden ympärille ja pituutta kasvaneet. Isoja kölliköitä.. <3 Samalla reissulla koluttiin sitten kirppareita ja ja kiitettävästi saatiin vaatetta mukaan, pari kassillista parillakympillä. Ekat vaatehankinnat olivat siis. Vaan paljon sitä osastoa puuttuu vielä..

Koulussa menee miten menee, en ole ihan hirveästi jaksanut olla läsnä. No, kaiketi siellä ymmärrystä riittää. Oma jaksaminen menee nyt etusijalle kirkkaasti, ja kun kroppa alkaa jo nyt osoittaa uupumusta masun kantelusta, mieluummin huilin kotona. Hih, mittasin eilen vyötärön ympäryksen, 13 senttiä on tullut lisää raskauden myötä jo tässä vaiheessa. Aika pömppishän tuo masu jo onkin. Tuleva isi osti minulle silloin joku aika sitten uuden talvitakin, ja se oli silloin ostohetkellä juuttaan iso ja arveltiin että kyllä sillä pärjää tämän talven ja että masu mahtuu sinne kyllä. Noh, alkaa nuttu olla jo ääriään myöten täynnä ja ei olla ihan edes helmikuussa vielä :D Mutta yritetään pärjätä, isompaa ei enää osteta.

Mitäs muuta... Hihi pääsin ihailemaan vaasalaisen laulutaitoja telkkarista :)) Toveri on eräässä musiikkiohjelmassa ja täytyy sanoa että hyvin se veti. Masussa olevat pikkaiset ovat tulleet äitiinsä, villiintyivät heti kun vaasalainen alkoi laulaa ja sama kävi tänään kun katsoin pätkän uudelleen netissä.

Joopati joo. Olen yrittänyt tehdä kouluhommia tässä, pitäisi mennä jatkamaan. Yäks.

Joo. Menen.

Nähdäänpä taas :)

I feel safe when I'm held in your arms

Huomenta vaan kaikille tasapuolisesti :)

LOMALOMALOMA! Olisi ollut koulua vielä tänään, mutta ajattelin jo kuitenkin aloittaa loman kun eilenkään en ollut koulussa. Eilinen meni neuvolassa ja äitiyspolilla kaksosten kehitystä tutkaillessa. Kuunneltiin eilen sydänäänet ekan kerran, ja hyvinhän ne kummaltakin kuului. Ainakin sitten kun ne malttoivat hetken olla aloillaan, tahtoivat taas olla sen verran vilkkaita että karkailivat alta pois :D Neuvolatäti antoi puhtaat paperit, paitsi että minä jouduin aloittamaan raudan syömisen kun oli hemoglobiini oli kovin alhaalla. Ja isäntä sai nuhtelut tupakoinnista, mikä oli erittäin hyvä juttu :D Täti tunnusteli myös kohdun kokoa, on kuulemma samaa luokkaa kuin yksösraskaudessa kuukauden päästä, eli viidennellä kuulla. Mahdan olla melko valtaisa tuossa keväämmällä :D

Äitiyspolilla oli normi ultra vaan tällä kertaa, kunhan katseltiin miltä ne naperot näyttävät. Ja hyvältähän ne näyttivät :D Toinen potki toista päähän sen minkä kerkisi. Molemmat painoivat karvan verran yli 100g, eli oikein hyvin ovat kasvaneet. Kaikki oli hyvin, mikä taas helpotti sitä alituisesti hermoilevaa osaa minusta. Saatiin uudet kuvatkin eilen, molemmista oma. Toinen näyttäisi imevän peukkua kuvassa :D

Mutta joo, neljännellä kuulla mennään nyt. Aika tuntuu menevän todella vauhdilla ja pitäisi varmaan jo alkaa hankkimaan varusteita. Vaunuja sittereitä turvaistuimia vaatteita... *huoh* Oma hommansa. Ja vasta sain ostettua ensimmäiset äitiysvaatteet :D

Sain eilen ostettua tärkeimmät joululahjatkin, kummilapsille ja isännälle on nyt ostettu. Vielä jos pikkuveljelle jotain keksisi ja loput saavat tyytyä joulukukkaan ja suklaaseen jollei ihmeitä tapahdu :D Mennään taas äitini luokse jouluksi, joten siitä ei sen enempää tarvitse murehtia.

Eipä tänne sitten sen kummempaa. Taidan lähteä pistämään pyykkikoneen tulille ja sitä rataa. Palataan :)

The best is yet to come

Heijaa! Kiitos paljon Esa *halaus* kiva kun jätit tassunjäljen :)

Joopa, tässä on nyt äippäpolilla ravattu jo ihan urakaksi asti. Ei hätää, kaikki on kyllä ihan mainiosti mutta nähtävästi nämä kaksosraskaudet ovat aika tiukan tarkkailun alla. Maanantaina selvisi, että pienillä on yhteinen istukka. Tämä kaiketi tarkoittaisi sitä, että ovat identtiset. Riskejä on tietysti taas enemmän, ja tarkkailu vielä tiukempaa. Kahden viikon päästä pitäisi taas käydä näytillä. Pienet olivat kasvaneet kovasti, veikkaisin että ne ovat jotakuinkin kuusisenttisiä nyt. Oli kyllä aika huikeaa nähdä pienten selkärangat jokaista nikamaa myöten, ja aivolohkot ja kaikki :D Tällä kertaa olivat aika rauhallisia, eivät myllänneet niin paljon kuin viimeksi. Edellisellä kerralla lääkäri vähän valitteli kovaa menoa kun ei meinannut saada tovereita edes mitattua. Masu kasvaa huikeaa vauhtia, eikä omat housut enää mahdu jalkaan. Isännän verkkarit ovat kovassa käytössä :D

Raskauteni on tullut julkiseen tietoon ja olen huomannut että tiedotus on kylillä pelannut oikein nopeasti. Jopa minulle lähes tuntemattomat ihmiset ovat ottaneet asiakseen huolehtia että varmasti koko kylä tietää raskaudestani. No eipä siinä, ehdittiin kyllä perheille kertoa joten muut puhukoon mitä lystäävät. Läheiset ovat kovasti intona, niinkuin ollaan itsekin. Mummoni soitti tuossa pari päivää sitten, kerroimme heille viikko takaperin asiasta. Mummolan väki on kovasti tohkeissaan, ja mummo oli jo ostanut molemmille pienille haalarit ja jotain muuta vaatetta :D

Suuresta innostuksesta ja odotuksen ihanuudesta huolimatta se suuri vastuu ja tuleva urakka välillä pelottaa paljonkin, mutta onneksi mieheni on konna havaitsemaan nuo hetket ja muistaa aina vakuuttaa että kyllä me pärjätään ja että kaikki menee oikein hyvin.

Koulussa olen myös kertonut asiasta, ja opettajat ja luokkakaverit ovat aivan mehuna. Saan pitää vapaapäiviä aina kun siltä tuntuu, ja suoraan sanoen lepoa kaipaankin aika paljon. Tänäänkin jäin kotiin, mikä oli kyllä hyvä ratkaisu, sillä päänsärky on vaivannut koko aamun ja lisäksi tuli joku äkillinen pahoinvoinnin aalto äsken, meinasin oksentaa jopa. Onneksi meni ohi nopeasti.

On kyllä jotenkin uskomatonta ajatella että (jos kaikki menee hyvin) jo viiden kuukauden päästä minulla todennäköisesti on kaksi pientä tyttöä taikka kaksi pientä poikaa. Hullua :D

Aamut alkavat nykyisin peilin edessä pyörimisellä, ja vatsan ihailulla. Tuntuu että viimeisen parin viikon aikana masu on oikein pullahtanut esiin.

Oh noes, tästä onkin nyt tullut joku raskausblogi :D hahahah no minkäs teet, se on nyt niin kovin pinnalla se asia..

Muutoin tänne ei kuulu juuri mitään. Koko elämä pyörii masun ympärillä..

Mutta joo telkkarin ääreen nyt. Hyvää joulunodotusaikaa kaikille :)

I was walking towards the light and there I saw my child

Huomenta ihmiset! Muutama sana kuulumisia taas pitkästä aikaa. Mistähän aloittaisi kun on aika paljon kerrottavaa :D

No jos vaikka siitä että olen raskaana :) Ensimmäinen ultra oli tuossa pari päivää sitten ja sen mukaan kaikki on niinkuin pitääkin. Lisäksi tuli vielä pieni yllärikin, masussa temmeltää ilmeisesti kaksi pikkuista, eli tuplaylläri oikeastaan. Vaan kovin iloinen sellainen, en tiedä olenko koskaan ollut näin onnellinen. Edessä olisi isomman asunnon etsiminen, hirmuinen vauvatarvikeruljanssi ja kaikkea sellaista. Laskettu aika on 9.6. mutta jos/kun siellä kaksi on, ne syntyvät kyllä aiemmin. Ilmeisesti suurin osa kaksosista syntyy kuukautta ennen eräpäivää. Eli käytännössä ne voisivat syntyä jo viiden kuukauden päästä, hui :D

Odotusaika on tähän asti mennyt hyvin, pahoinvointikin loppui onneksi ja muuten ei sen ihmeempiä oireita ole ollutkaan. Väsyttää tietysti mutta ilmeisesti lumentulo piristi jonkun verran. Sellaista..

Miehen kanssa menee mainiosti, olemme kumpikin yhtä mehuna näistä vauvauutisista.

Koulussa ei mene niin mainiosti koska suoraan sanoen se on juuri nyt viimeisenä mielessä :D

Tässä kai tärkeimmät, en oikein keksi muuta kirjoittamista ja pitäisi lähteä tusaamaan kakkupohjaa..

Kiittiheei

I've got sunshine in the palms of my hands

Oh hai! Noniiiiin. Viimeinen päivitys näkyy olevan likipitäen puolen vuoden takaa joten taitaa olla korkea aika kertoa hieman kuulumisia. Ensiksi kuitenkin selitys hiljaisuudelle. Kokeilin kirjoittamista englanniksi tuossa kevään ja kesän aikana. Ei siinä, hyvin meni ja kivaa oli mutta koska aikani ei enää riittänyt kirjoittamiseen, sekin sitten jäi. Näin ollen ajattelin nyt palata takaisin kotiin ja tähän blogiin. Katsotaan nyt josko tämä kirjoittaminen olisi muuttunut taas kivaksi puuhaksi.

Jepujee. Mitäs. Noh, löysin tuossa maaliskuun lopussa MIEHEN! Ooohhhhh :D Joo, olen siis varattua riistaa nyt, kaikkien ällistykseksi. Mies on minua kuusi vuotta vanhempi ja hänellä on pieni tyttönenkin, molemmat ovat vieneet sydämeni ihan täysin. Omat hankaluutensa liittyy tyttöön ja hänen ei-niin-kivaan äitiinsä, mutta niistä joku toinen kerta lisää. Tässä nyt tälläistä kohtuullisen auvoisaa parisuhde-elämää vietetään, käytännössä jo asutaankin yhdessä ja pientä (humalaista) puhetta on ollut perheenlisäyksestä. Mutta se nyt on taas kokonaan toinen tarina ;) Voin kuitenkin kertoa että ensimmäistä kertaa rinnalla on kunnollinen mies, jonka kanssa on hyvä olla ja jonka kanssa voi suunnitella tulevaa ilman pelkoa siitä että toinen katoaa kuin pieru Saharaan kun keskustellaan taloista ja lapsista ja farmarivolvosta (okei, sitä ei tule) ja kultaisesta noutajasta (eikä sitä). Olen onnellinen, pitkästä aikaa...

Kesä on mennyt töitä rouhiessa, mitä nyt kesäkuun alkuun sattui parin viikon sairasloma leikkauksen takia. Ylihuomenna alkaisi taas koulu, pakertaminen jatkuu siis. Saa nyt nähdä miten tuo töiden ja koulun yhteensovittaminen onnistuu, viime keväänä alkoi olla ongelmia sen suhteen, ja sekä koulu että työt kärsivät. Itsestä puhumattakaan, aloin olla todella finaalissa loppukeväästä. Mutta männessä näkköö, kaiketi se jotenkin järjestyy taas.

Töiden ohella olen pääasiassa ryypännyt koko kesän, mikä tietysti kuuluu asiaan. Tästä johtuen sovittiinkin isännän kanssa viime sunnuntaina, että tämä viikonloppu ollaan selvinpäin. Ja hyvällä mallilla on se asia, eilen ainakin vielä lanttu piti :D

Joopati joo. Muah. Piti äsken ihan fiilistellä nyt kun olen pitkästä aikaa koneen äärellä. Ette arvaa. :D No, kävin lueskelemassa mesen keskusteluhistorioita. Ja kennekäs muun kun vaasalaisen kanssa käytyjä keskusteluja. Voi sitä tunteen paloa mikä nyt tuntuu kohtuullisen typerältä. No aika aikaansa kutakin. Olisi hauska pitää miekkosen kanssa edelleen yhteyttä, mutta mitä suotta kiusaamaan itseään, sillä tiedän kyseisen henkilön olevan akilleen kantapääni, ja uskoisin että hän saattaa edelleen saada pääni sekaisin. Ehkä. En tiedä. Ainakin jos sattuu yllättämään heikolla hetkellä. Hänellä ei kyllä ole mitään syytä enää pitää minuun yhteyttä, mikä on huomattukin. Onhan hän kihloissa ja vauvakin tulossa. Muah. No joo. Keikalle menen kyllä varmala jos on jossain lähellä :)

Hmmmh. Eipä tässä nyt varmaan sen tärkeämpää tällä kertaa. Kertoilen seuraavalla kerralla sitten lisää. Muistakaa: Fuck her gently ;) Nähdään!

We don't wanna be like you, you are the King of Fools

Huomenia muruset. Jos nyt taas viimeisimmät. Tämä viikko on hiihtolomaviikko, ja minä olen painanut hommia kuin hurja ainakin. Koko viikon olen ollut töissä, ja kohta on rahaa varmala niin paljon ettei paskalle taivu. No joo.. Ihan hyvin työviikko meni, vaikka olin yksin vastuussa kun kaveri oli lomilla. Olen niin hyvä.

Miesrintamallakin alkaa piristystä näkyä, tällä hetkellä on aktiivisessa kierroksessa yksi lahtelainen, yksi jyväskyläläinen, yksi porvoolainen, yksi turkkilainen :DDD Turkkilainen ollen lempparini <3 Kuumin mies IKINÄ. No joo. Olihan niitä enemmänkin olevinaan :D No mutta siinä ne tärkeimmät. Ruotsalaisen rakkaan kanssa ei olla nyt paljoa kirjoiteltu kun hänellä on niin kiirettä töissä ettei ole enää aikaa minulle. Nyyh.

Tänään pitäisi lähteä ratalle naapurin pimun kanssa. Jei, ihan mukavaa välillä lähteä jonkun muun kuin normiremmin kanssa. Rahat on kyllä ihan finaalissa mutta tyttö kyllä lupasi lainata. Katsotaan nyt.. Täällä on Osmo's Cosmos esiintymässä joten sinne siis. Hieman olen huolissani siitä että naapurini on tyttöihin päin, joten mitäs jos se yrittää vaikka päästä minun pöksyihini? :O No läppä! Hahahaha :D

Joopa. Kiss tulee Suomeen. Liput mennä kahahtivat ohi suun kuin yliääniohjus. Perkales. MUTTA toivoa on. Lisäkeikalle koitetaan liput saada. Ja sitten se porvoolainenkin puheli että voisi viedä minut katsomaan jos saa liput. Sweet! Toivon niin kovasti että pääsisin, olen halunnut nähdä Kissin yli kymmenen vuotta ja tuskinpa ne enää kovin kauan keikkailee kun on tuota ikääkin. Old geezers... :D

Voijoo. Olen tällä kaudella jutellut melko paljon entiseni kanssa mesessä. Tämän kokkolalaisen. *huoh* Vituttaa oikein miten hauska sen kanssa on jutella. Kyllä minä siitä kaikesta huolimatta taidan vielä välittää aika paljon. Mutta ikänä en takaisin ottaisi.

Niin, olen tehnyt uusia musiikkilöytöjä. Latailin kaikenlaista musiikkia, kuten Nocturnal Ritesia (RAKASTAN), Hammerfallia, Novembers Doomia (en ole ennen doom-metallista välittänyt mutta tämä ROKSOR!), MyGRAINia, Edguyta ja .....................Lenny Kravitzia *hävetys* MINÄ VANHA METALLIPERKELE KUUNTELEN IHAN MEHUNA LENNI-KALLE KRAVITZIA! Hävettää oikein. Ei puhuta tästä enää IKINÄ.

Ihana Dr. Hose kävi eilen pitkästä aikaa kylässä :))))) Ihana poika on se, meillä oli taas tosi kivaa. Hose ilmoitti rupeavansa Suomen diktaattoriksi, ja minä HETI annoin ääneni hänelle. Suomi suomalaisille, nii just! No joo. Lystikäs poika :)

Mutta eikai tässä nyt muuta. Pitää lähtiä rönsselille. Moro-5

I take it out on you and watch you lose control

Heijaa ihmiset rakkaat! En ole ehtinyt taas viime aikoina paljon kirjoitella mutta jospa se tästä. Osittain johtunee siitä että en oikein välitä tästä blogspotista.. Mutta joo..

Heiiii Esa! Kiitos kommentista! Onpa kiva kuulla sinusta pitkästä aikaa! Usko tai älä mutta justiin viikonloppuna mietin että mitä sinulle mahtaa kuulua :) Muokkasin nimittäin vanhaa jippiin blogiani ja haikailin vanhoja aikoja jolloin kirjoittaminen oli kivaa..

Joopa. Eipä tässä nyt varsinaisesti mitään erikoista asiaa ollut. Kävin lääkärissä eilen ja setä passitti minut risaleikkaukseen, JES! Leikkaus on jossain vaiheessa kevättä, ajankohdasta ei mitään tietoa. No mutta, jo oli aikakin. Operaatio kyllä pelottaa ihan kohtuullisesti kun ei ole puukon alla tarvinnut ikinä olla mutta eiköhän se siitä järjesty. Toivottavasti..

Miesrintamalla ei mitään muuta uutta kuin että bongasin järkyttävän ihanan turkkilaisen miehen. *aaaah* IHANA!

Voijoo. Kiirettä on tosiaan ollut. Ei nyt irtoa tämän enempää.. Kiitos ja anteeksi.